perjantai 27. maaliskuuta 2015

11-12.3.2015 Lähiopetuspäivät

Keskivikko 11.3.2015

Taas on kulunut kuukausi... vihdoin ja viimein oli kouluun tulon aika. Niin kuin kaikki tähän astiset lähipäivät ihan perustutkinnosta asti, aamu alkoi milläkäs muulla kuin teorialla.
Jos ette usko niin tässä on oikein kuva ja kaikki. Niin ja lähipäivien kapellimestarina toimi Välkkysen Jari. Tämän aamun aiheena oli ensin ruosteenestomaalaus. Pintaraapaisuna aiheesta kerron, että aina kun pinta on hiottu pellille, on kohtaan ruiskutettava korroosionestomaali, jottei ruostetta pääse muodostumaan, tai jos ruostetta jo on muodustunut, ei se pääse leviämään. Kun ruostetta hiotaan pois, on hyvänä nyrkkisääntönä pitää, että "tervettä" peltiä ruosteen ympäriltä hiotaan noin 2cm, jotta kaikki ruosteen leviämis mahdollisuudet olisi pysäytetty. Tärkeinpänä asiana oli kuitenkin se, että ennen kun mitään aloittaa on syytä tutustua työssä käytettävien aineiden käyttöteknisiintiedotteihin. Kun ruosteenestomaalauksen teoria oli käyty läpi, oli kittauksen vuoro. Siinä olikin homma, joka teoriassakin kuulosti haasteelliselta, varsinkin kun esimerkkikuvissa oli kuvattu moottoripyörän lokaria ja tankkia, joiden kittaus ja pohjustetyöt olivat muutenkin haastavat. Kun teoripaketti oli käyty läpi, siirryimme hallin puolelle harjoittelemaan kittaamista.

Ensimmäisenä valittiin lastat. Peltilevyä muistuttava lasta, jossa on hyvä sekoittaa kitti ja jolla on hyvä levittää kittiä suurille alueille ja viimeistellä kitattuja kohtia. Varrellinen kittilasta, jolla on levittämisen lisäksi hyvä sekoittaa kitti, ja viimesenä kuminen kittilasta jolla on hyvä levittää kittiä sekä suorille, että kaareville pinnoille. Lastojen valinnan jälkeen huolsimme ne, eli hiomme lastoista kovettuneen kitin pois. Metallilta voi kitin hioa koneella, mutta kumilasta puhdistettiin käsin hiontatukea hyväksikäyttäen. Tällä tekniikalla kumilastan saa muotoiltua itselleen ja pinnalla sopivaksi.




















Kun lastat oli huollettu, aloitettiin harjoittelemaan kitin sekottamista ilman kovettajaa. Ilman kovettajaa meillä oli aikaa harjoitella erilaisia sekoitustapoja. Seuraavaksi kitin veivaamisen jälkeen harjoittelimme kitin levittämistä, ilman kovettajaa tietenkin. Tässä vaiheessa rupesi huomaamaan, että kitti jota käytimme ei ollut kaikkein tuoreinta, koska vaikka kovettajaa ei ollutkaan, rupesi kitti jähmettymään pikkuhiljaa ja sen levitys alkoi olla vaikeaa. Kitin levittämisessä piti muistaa, että lastan se puoli jolla ei ole kittiä, täytyy pitää puhtaana, jotta kitti pinta pysyisi sileänä. Kun kitti alkoi olla erittäin vaikeasti levitettävää, oli aika heittää se roskiin ja puhdistaa lastat tinnerillä. Sitten alkoi oikea kittaus... kaikilla muilla paitsi mulla. Nyt mulla alkoin varsinainen lähipäivien osuus, elikkä pulverimaalaus. 













Tässä oli mun ensimmäinen tehtävä. Arto oli tuonut muutaman pultin, prikan ja mutterin, jotka oli tarkoitus maalata. Pultit maalattiin niin, ettei kierteisiin tulisi maalia. Tämä onnistui niin, että pulttien kierteiden päälle pujotettiin silikooniputkea, joka on nimen omaan tarkoitettu tällaisiin akselien suojaamiseen. Omana tavoitteena oli ripustaa kappaleet mahdollisimman tehokkaasti, jotta tekeminen näyttäisi edes vähän ammattimaiselta.












Kiitos Jarin, koululla oli nyt coating techin kertakäyttöripustin, johon ripustin maalattavat kappaleet. Koska joka koukkuun ei tullut maalattavaa kappaletta, suojasin tyhjät koukut lämmön kestävällä teipillä, jotten pilaisi niiden maadoitusta. Maalauslaitteeksi valitsin Geman corona pistoolin. Aluksi säätöjen kanssa oli hiukan ongelmia, mutta kun jännite (mikro amppeerit) oli säädetty sopivaksi, hajoitusilma oli optimi ja pulveria ei tullut liikaa, tuli lopputuloksesta miellyttävä. Loppupäivä mulla menikin seuraavan päivän maalattavien osien hiekkapuhallukseen, jotka oli ylläri pylläri veljeni Saabista. Jari antoi minulle myös kaksi kotitehtävää.

Kotitehtävä nro:1
Suunnittele koulun pulverimaalausalue omasta mielestä järkevämmin. Mitä kannattaa muuttaa ja miten. Huomioi tehtävässä, että tulevaisuudessa tullaan kiinnittämään enemmän huomiota ripustamiseen.

Kotitehtävä nro:2
Mieti työpaikaltasi kappale, joka on haastava maalata. Miten kappaleen voisi ripustaa/maalata helpommin, tehokkaammin, nopeammin vai onko se ollenkaan kannattavaa. Kuinka paljon mahdollista säästöä voisi tulla.


Torstai 12.3.2015

Noniin noniin... torstai ja millä aamu voiskaan alkaa paremmin kuin TEORIALLA, joka oli mulle vapaaehtoinen. Ei oppi ojaan kaada, joten ei kun kuuntelemaan mitä Jarilla oli tänä aamuna kerrottavana. Nyt aiheena oli pohjustetyöt. Periaattessa samaa kun eilen, mutta eri twistillä. Aiheeseen en tässä paljoa paneudu, mutta yksi asia oli tärkeä. Ennen hiomista kappaleet on syytä puhdistaa hyvin, jottei pinnalla olevia maalauksen kannalta haitallisia aineita hierota kappaleeseen tai ettei ne jää leijailemaan ympäristöön odottaen, että voisi pilata maalipinnan. Jos pinta on liukas vielä sen jälkeen kun se on puhdistettu rasvanpoistoaineella, täytyy se puhdistaa vielä uudestaan tinnerillä.
Kun päivän teoria annos oli käyty läpi, pääsin maalaamaan edellisenä päivänä hiekkapuhalletut Saabin osat. Mukana oli myös muutama Arton tuoma osa. Maalaus hoitui niin kuin eilenkin, eli Geman corona pistoollilla. Tämä johtui siitä, että mulla oli enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa lopputulokseen ja myös siitä, että saisin tuntumaa kyseiseen pistooliin. Näin mulla on mahdollista myöhemmin auttaa muita kyseisen laitteen käytössä. Ripustin kappaleet niin, että ripustuskoukun jättämä jälki ei haitannut lopputulosta. Maali pintaan, kappaleet uuniin, 30min uunissa ja sitten pois. Puolen tunnin  jäähdyttelyn jälkeen kappaleet olivat valmiita.
Päivän aikana pääsin seuraamaan sivusta kuinka aikuisopiskelija maalari Minna Rajala taiteili vanteisiin upeat maalaukset. Nopeasti katsottuna näytti, että vanteissa oli ruusuja mutta kun meni lähemmäs ja katsoi tarkemmin huomasi, että vanteissa olikin pääkalloja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti