Tietoa etsiessäni olen huomannut, että pulverimaalaukseen liittyviä sivustoja/artikkeleita on harmillisen vähän verrattuna muihin maalausmenetelmiin. Aikaa kuluu paljon keräten tiedon murusia kasaan. Tästä syystä ajattelin kerätä joitain aiheeseen liittyviä sivuja samaan paikkaan helpottamaan tiedon etsintää. Olen myös pyrkinyt jaottelemaan linkit eri kategorioihin.
Maalaus menetelmät:
-tribo:
Yleistä (Corro-Coat) En
Yleistä (Opetushallitus) Fin
-corona:
Yleistä (Corro-Coat) En
Yleistä (Opetushallitus) Fin
-dippaus eli pulveriin kastaminen (fluidised bed coating):
Yleistä (Colorcon) En
Maalauslaitteisto valmistajat:
Red Line En
Wagner Fin
Gema En
Sasmetor / Gema Fin
Nordson Fin
Maalin valmistajat:
Teknos Fin
Axalta En
Alesta / Axalta Fin
Nortek En
Interpon En
Trimite En
Prismatic En
Thermaset En
Tiger En
Jauhemaalaus yleisesti:
Historiaa (Tiger) En
Yleistä (Corro-Coat) En
Yleistä (Hornishgroup) En
Yleistä (Linetec) En
Jauhemaalin sidosaineet (Linetec) En
Yleistä (Teräsrakenneyhdistys) Fin
Yleistä / sidosaineet (VTM) Fin
Yleistä (Opetushallitus) Fin
Yleistä / sidosaineet (Perecolor) Fin
Jauhemaalien ominaisuuksia (Perecolor) Fin
Jauhemaalaus korroosionestossa (Teknos) Fin
sunnuntai 23. elokuuta 2015
torstai 13. elokuuta 2015
Havaintoja töistä 8.
Pesulinjan suuttimien vaihto.
Suuttimien vaihto, suutin pesien puhdistus- ja pesupaineen optimointi.
Nyt olisi aiheena pesu- ja huuhtelusuuttimien vaihto, pesien jossa suutin on puhdistus ja pesu sekä huuhtelu paineen optimointi sopivaksi kaikille maalattaville kappaleille. Meillä on ollut ongelmana, että kaikkia kappaleita, jotka maalataan ei voi pestä, niissä kiinni olevien linkkujen takia. Jos linkun omaava kappale joutui pesuun, taittui se pesulinjalla niin, että se ei maalautunut kunnolla ja se piti maalata joko käsin tai sitten kokonaan uudestaan. Ideaksi tuli toimenpide, jossa kaikki suuttimet vaihdettaisiin (sekä pesun että huuhtelun) suuttimiksi joissa nesteen tuloreikä olisi pienempi ja nesteen muodostama kiilamainen pesualue pienempi. Tämä muodostaisi painetta laskemalla "sumumaisen" lopputuloksen jolloin linkut ei enään taittuisi väärään asentoon pesussa.
Vasemalla on linjan alkuperäistä suutinta vastaava suutin ja oikealla on uusi vaihdettu suutin. Kuten kuvasta näkyy, on kiilaura ja reikä mistä neste tulee huomattavasti pienempi uudessa suuttimessa.
Suutimet ovat kiinni irroitettavassa pesässä johon aikojen saatossa kertyy likaa. Pesu suuttimien pesiin kertyy kalkkia, kuivunutta pesuainetta, pestävistä kappaleista irtoavia palasia ja hyönteisiä. Huuhtelu suuttimien pesiin kertyy levän aiheuttamaa limaa ja hyönteisiä. Kun vanha suutin otettiin pois, puhdistettiin pesä mekaanisesti pyyhkimällä, vedellä ja paineilmalla. Jos puhdistusta ei tekisi, olisi uudet suuttimet nopeasti tukossa.
Kun pesät oli puhdistettu, asetettiin uudet suuttimet paikoilleensa. Suutin lukitaan pesäänsä oikealla olevassa kuvassa näkyvällä mutterilla. Ennen kun mutteri kiristetään suunnataan suutin oikeaan asentoon. Suuntaus tapahtuu niin, että jokainen suutin suunnataan suutin "patteriston" (seuraava kuva alhaalla) keskelle, jottei pesunestettä ajautuisi huuhteluun liikaa tai jottei pesu tai huuhtelu vettä suihkuaisi linjan ulkopuolelle.
Tässä on suutin "patteristo". Kuvassa ensimmäisenä näkyy pesun suuttimet, jonka jälkeen on valuma-alue, jonka jälkeen juuri ja juuri näkyy huuhtelu nro:1. Ykkös huuhtelun jälkeen on vielä huuhtelu nro:2, joka ei oikein erotu kuvasta. Kaiken kaikkiaan koko linjaan meni 224kpl suuttimia. Näistä kuvista ei oikein näe miten suuttimet on suunnattu mutta idea on se, että
reunimmaiset suuttimet suunnataan kohti keskustaa ja mitä lähemmäksi keskustaa tullaan sitä vähemmän suutinta käännetään.
Tässä lopputulos. Hätäisenä en kerennyt ottamaan kuvaa aloitus tilanteesta, joten ei ole kuvaa mihin verrata. Sekä huuhtelun että pesun paine pudotettiin1,3baarista alle 1baariin jollain suuttimien kanssa tulos oli enemmän sumumainen mitä se aikaisemmin oli. Suuttimien vaihdon jälkeen olemme peseet kaikki maalattavat kappaleet. Vaihto helpotti ongelmaa, mutta ei vieläkään poistanut sitä kokonaan joten ei muuta kuin uusia ideoita keksimään.
Suuttimien vaihto, suutin pesien puhdistus- ja pesupaineen optimointi.
Nyt olisi aiheena pesu- ja huuhtelusuuttimien vaihto, pesien jossa suutin on puhdistus ja pesu sekä huuhtelu paineen optimointi sopivaksi kaikille maalattaville kappaleille. Meillä on ollut ongelmana, että kaikkia kappaleita, jotka maalataan ei voi pestä, niissä kiinni olevien linkkujen takia. Jos linkun omaava kappale joutui pesuun, taittui se pesulinjalla niin, että se ei maalautunut kunnolla ja se piti maalata joko käsin tai sitten kokonaan uudestaan. Ideaksi tuli toimenpide, jossa kaikki suuttimet vaihdettaisiin (sekä pesun että huuhtelun) suuttimiksi joissa nesteen tuloreikä olisi pienempi ja nesteen muodostama kiilamainen pesualue pienempi. Tämä muodostaisi painetta laskemalla "sumumaisen" lopputuloksen jolloin linkut ei enään taittuisi väärään asentoon pesussa.
Vasemalla on linjan alkuperäistä suutinta vastaava suutin ja oikealla on uusi vaihdettu suutin. Kuten kuvasta näkyy, on kiilaura ja reikä mistä neste tulee huomattavasti pienempi uudessa suuttimessa.
Suutimet ovat kiinni irroitettavassa pesässä johon aikojen saatossa kertyy likaa. Pesu suuttimien pesiin kertyy kalkkia, kuivunutta pesuainetta, pestävistä kappaleista irtoavia palasia ja hyönteisiä. Huuhtelu suuttimien pesiin kertyy levän aiheuttamaa limaa ja hyönteisiä. Kun vanha suutin otettiin pois, puhdistettiin pesä mekaanisesti pyyhkimällä, vedellä ja paineilmalla. Jos puhdistusta ei tekisi, olisi uudet suuttimet nopeasti tukossa.
Kun pesät oli puhdistettu, asetettiin uudet suuttimet paikoilleensa. Suutin lukitaan pesäänsä oikealla olevassa kuvassa näkyvällä mutterilla. Ennen kun mutteri kiristetään suunnataan suutin oikeaan asentoon. Suuntaus tapahtuu niin, että jokainen suutin suunnataan suutin "patteriston" (seuraava kuva alhaalla) keskelle, jottei pesunestettä ajautuisi huuhteluun liikaa tai jottei pesu tai huuhtelu vettä suihkuaisi linjan ulkopuolelle.
Tässä on suutin "patteristo". Kuvassa ensimmäisenä näkyy pesun suuttimet, jonka jälkeen on valuma-alue, jonka jälkeen juuri ja juuri näkyy huuhtelu nro:1. Ykkös huuhtelun jälkeen on vielä huuhtelu nro:2, joka ei oikein erotu kuvasta. Kaiken kaikkiaan koko linjaan meni 224kpl suuttimia. Näistä kuvista ei oikein näe miten suuttimet on suunnattu mutta idea on se, että
reunimmaiset suuttimet suunnataan kohti keskustaa ja mitä lähemmäksi keskustaa tullaan sitä vähemmän suutinta käännetään.
Tässä lopputulos. Hätäisenä en kerennyt ottamaan kuvaa aloitus tilanteesta, joten ei ole kuvaa mihin verrata. Sekä huuhtelun että pesun paine pudotettiin1,3baarista alle 1baariin jollain suuttimien kanssa tulos oli enemmän sumumainen mitä se aikaisemmin oli. Suuttimien vaihdon jälkeen olemme peseet kaikki maalattavat kappaleet. Vaihto helpotti ongelmaa, mutta ei vieläkään poistanut sitä kokonaan joten ei muuta kuin uusia ideoita keksimään.
Kotitehtävä nro:7
Kotitehtävä nro:7
Tällä kertaa kotitehtävänä oli miettiä oman työpaikan pintakäsittelymenetelmiä. Olisiko jokin menetelmä kustannustehokkaampi kun toinen ja mistä mahdollinen ero kustannuksista johtuu. Miten kustannukset määrittelevät pintakäsittelymenetelmän valintaa.
Omalla työpaikallani on teoriassa kolme pintakäsittely vaihtoehtoa:
Nro1: Ei tehdä pinnalle mitään.
Nro2: Pestään pinta.
Nro3: Pestään ja maalataan pinta.
Käytännössä taas meillä ei ole kuin yksi pintakäsittelymenetelmä, joka on nro3. Tietysti osa meidän tuotteista on sinkittyjä, passivoituja, eloksoituja, ruisku kromattuja, harjattuja, vasaroituja, kiillotettuja... tuossa on nyt muutama pintakäsittelymenetelmä mitä meidän työpaikan tuotteista löytyy, mutta niitä ei tehdä meillä. Koska kyseisiä menetelmiä ei tehdä meillä, ei nämä kuulu tähän tehtävään.
Jos mietin noita kolmea teoreettista vaihtoehtoa, olisi halvin tietysti nro1. Syy siihen olisi se, ettei tällöin tarvittaisi kallista pesu- ja maalauslinjastoa, eikä olisi laitteistoa, joka kuluttaisi sähköä/kaasua, eikä olisi koneita, jotka kuluttaisivat pesuaineita, vettä, paineilmaa ja maalia, eikä olisi maalaamon henkilökuntaa, jolle pitäisi maksaa palkkaa.
Toisaalta taas käsittelemäton valaisin olisi huomattavasti lyhytikäisempi kuin käsitelty.
Toiseksi halvin vaihtoehto olisi nro2. Tämä johtuu siitä, että nyt pitäisi olla jo pesulinja ja kuivausuuni, jotka maksavat, sekä kuluttavat sähköä/kaasua, sekä pesuaineita ja vettä. Tätä ylläpitämään tarvittaisiin jo työntekijä/tekijöitä (meillä pesussa kappale saa konversio käsittelyn, rasvanpoiston yhteydessä. Tällöin kappale saa ohuen korroosiota suojaavan kalvon itseensä) mutta kuitenkaan arvokasta maalauslaitteistoa, joka kuluttaa maalia ja sähköä sekä polttouunia, joka kuluttaa sähköä ja kaasua, ei tarvitsisi hankkia.
Vaikka tässä menetelmässä kappale saa korroosiota suojaavan pinnoitteen on sekin lyhyt ikäisempi kun vaihtoehto nro3.
Vaihtoehdossa nro3 joutuu ostamaan kalliit laitteistot, hankkimaan materiaaleja, palkkaamaan työntekijöitä ja kaikki tämä näkyy valmiin tuotteen hinnassa, mutta se kannattaa. Meillä valaisimien maalit on valittu niin, että ne luovuttavat rungostansa lämpöä helpommin eli maali toimii lämmön siirtäjänä valaisimesta ympäröivään ilmaan. Tämä lisää valaisimen laitteiston, valaisimen rungon ja lampun ikää sekä vähentää energian kulutusta. Asiakkaalle on loppujen lopuksi halvempaa ostaa vähän kalliimpaa ja laadukasta kerran, kun kallista ja huono laatuista monta kertaa.
Tällä kertaa kotitehtävänä oli miettiä oman työpaikan pintakäsittelymenetelmiä. Olisiko jokin menetelmä kustannustehokkaampi kun toinen ja mistä mahdollinen ero kustannuksista johtuu. Miten kustannukset määrittelevät pintakäsittelymenetelmän valintaa.
Omalla työpaikallani on teoriassa kolme pintakäsittely vaihtoehtoa:
Nro1: Ei tehdä pinnalle mitään.
Nro2: Pestään pinta.
Nro3: Pestään ja maalataan pinta.
Käytännössä taas meillä ei ole kuin yksi pintakäsittelymenetelmä, joka on nro3. Tietysti osa meidän tuotteista on sinkittyjä, passivoituja, eloksoituja, ruisku kromattuja, harjattuja, vasaroituja, kiillotettuja... tuossa on nyt muutama pintakäsittelymenetelmä mitä meidän työpaikan tuotteista löytyy, mutta niitä ei tehdä meillä. Koska kyseisiä menetelmiä ei tehdä meillä, ei nämä kuulu tähän tehtävään.
Jos mietin noita kolmea teoreettista vaihtoehtoa, olisi halvin tietysti nro1. Syy siihen olisi se, ettei tällöin tarvittaisi kallista pesu- ja maalauslinjastoa, eikä olisi laitteistoa, joka kuluttaisi sähköä/kaasua, eikä olisi koneita, jotka kuluttaisivat pesuaineita, vettä, paineilmaa ja maalia, eikä olisi maalaamon henkilökuntaa, jolle pitäisi maksaa palkkaa.
Toisaalta taas käsittelemäton valaisin olisi huomattavasti lyhytikäisempi kuin käsitelty.
Toiseksi halvin vaihtoehto olisi nro2. Tämä johtuu siitä, että nyt pitäisi olla jo pesulinja ja kuivausuuni, jotka maksavat, sekä kuluttavat sähköä/kaasua, sekä pesuaineita ja vettä. Tätä ylläpitämään tarvittaisiin jo työntekijä/tekijöitä (meillä pesussa kappale saa konversio käsittelyn, rasvanpoiston yhteydessä. Tällöin kappale saa ohuen korroosiota suojaavan kalvon itseensä) mutta kuitenkaan arvokasta maalauslaitteistoa, joka kuluttaa maalia ja sähköä sekä polttouunia, joka kuluttaa sähköä ja kaasua, ei tarvitsisi hankkia.
Vaikka tässä menetelmässä kappale saa korroosiota suojaavan pinnoitteen on sekin lyhyt ikäisempi kun vaihtoehto nro3.
Vaihtoehdossa nro3 joutuu ostamaan kalliit laitteistot, hankkimaan materiaaleja, palkkaamaan työntekijöitä ja kaikki tämä näkyy valmiin tuotteen hinnassa, mutta se kannattaa. Meillä valaisimien maalit on valittu niin, että ne luovuttavat rungostansa lämpöä helpommin eli maali toimii lämmön siirtäjänä valaisimesta ympäröivään ilmaan. Tämä lisää valaisimen laitteiston, valaisimen rungon ja lampun ikää sekä vähentää energian kulutusta. Asiakkaalle on loppujen lopuksi halvempaa ostaa vähän kalliimpaa ja laadukasta kerran, kun kallista ja huono laatuista monta kertaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)