Tällä kertaa kotitehtävänä oli miettiä oman työpaikan pintakäsittelymenetelmiä. Piti myös pohtia blogissa eri pintakäsittelymenetelmien eroja ja sitä miten laatu määrittelee pintakäsittelymenetelmän valinnan.
Omalla työpaikallani ei periaatteessa ole kuin yksi pintakäsittelymenetelmä eli pulverimaalaus jota tukemassa ja tehostamassa on pesulinja. Pesulinjassa kappale saa ohuen maalin tarttumista parantavan ja koorroosiolta estävän suojan. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan kappale on kuitenkin aina maalattava, joten tämän takia omalla työpaikallani ei periaatteessa ole kuin yksi pintakäsittelymenetelmä.
Eri pintakäsittelymenetelmien eroista kun puhutaan, omasta mielestäni ne voi jakaa kahteen ryhmään:
1.Tarkat ja erittäin tasaiset pinnat (esim. auto)
2.Ei ihan niin tarkat pinnat (esim. teräs runkoisen hallin runko)
Nro:1 ryhmään kuuluu esim. HVLP ruisku ja kynäruisku.
Nro:2 ryhmään kuuluu esim. korkeapaineruisku ja jauhemaalaus.
Nro:1 ryhmässä valitaan HVLP ruisku jos auto ylimaalataan, ja kynäruisku, jos autoon halutaan maalata jonkunlainen kuva.
Nro:2 ryhmässä valitaan korkkari, jos maalattavaa pintaa on paljon, maalikalvolla pitää olla vahvuutta ja väri pitää olla nopeasti pinnassa, kun taas pulverimaalaus valitaan silloin kun maalataan paljon esim. yksinkertaisia ja pieniä kappaleita, joiden pitää olla heti käyttövalmiita.
Molemmissa ryhmissä yhteistä on se, että laitteilla ylletään haluttuun ja maalausmenetelmälle ominaiseen pinnanlaatuun, kun laitteita huolletaan ja puhdistetaan säännollisesti. Jos tätä laiminlyödään toistuvasti, voi hyväkin maalari tehdä pelkkää sutta ja sekundaa.
tiistai 5. toukokuuta 2015
22-23.4.2015 Lähiopetuspäivät
Tiistai 22.4.2015
Olis vihdoin ja viimein taas SE aika kuusta... nimittäin aika mennä KOULUUN!!! Ja niin kuin maa kiertää aurinkoa tai yön jälkeen tulee aina aamu, meidän päivä alkoi teorialla. Teorian aiheena oli erilaiset pintakäsittelymenetelmät. Teoria oli pohjustusta meidän etätehtävään, jossa piti kertoa mitä pintakäsittelymenetelmiä omalla työpaikalla käytetään, miten ne eroavat toisistaan ja miten lopputulos vaikuttaa menetelmän valintaan.
Teorian jälkeen meidät jaettiin ryhmiin. Ryhmän, johon mä kuuluin, oli tarkoitus miettiä Faradayn-häkki-ilmiön vaikutuksia jauhemaalauksessa. Aiheesta löytyi hyvin vähän suomen kielistä materiaalia. Kun oltiin tultu siihen lopputulokseen, että vaikutus on haitallinen ja että se vaikeuttaa maalin tunkeutumista maalattavan kappaleen nurkkiin ja syviin kohtiin, tuntui kysymys yhtä haasteelliselta kuin elämän tarkoituksen pohtiminen. Ryhmässäni oli mukana kaksi herraa Lahdesta, Tomi Lankinen ja Jan Mäkinen. Molemmilla oli todella hyviä näkemyksiä ja kokemuksia aiheesta. Herrat maalaavat esimerkiksi metsäkoneen pyöriä, joissa päivittäisenä ongelmana on juurikin Faradayn-häkki-ilmiö. Automaatilla kun maalaa, ei maali halua kulkeutua vanteen perälle saakka vaan jää vanteen reunoille kasoiksi. Tästä syystä vanteiden sisäosa on paikattava käsin, jotta maalia olisi kaikkialla. Tietenkin vanteen syvyyskin vaikuttaa paljon asiaan ja se, että automaatin pistooleita ei saa menemään vanteen sisään.
Meillä taas törmään häkki-ilmiöön, kun maalaa kappaleita, joiden sisänurkkiin pitää saada maalia. Toiseksi ongelma kohdaksi muodostuu ledi moduulien jäähdytykseen käytettävät heatsinkit, jotka imee modulista itseensä lämmön. Kappaleissa on syvät tuuletusrihlat, joiden väliin on hankala saada maalia. Veljeni kanssa ratkaisimme ongelman niin, että pudotimme mikro ampeerit mahdollisimman alas, ajoimme pistoolia mahdollisimman lähelle kappaletta ja lisäsimme kuljetus ilmaa, jolloin tunkeuma olisi parempi. Tuo ohje on tehonnut sekä heatsinkkien ritilöihin, että muiden kappaleiden sisänurkkiin.
Tämän ongelman ratkaisuakin me kerkesimme pohtimaan. Janilla yhtenä ratkaisuna oli käyttää tribo maalaus menetelmää (kitkaruiskua). Kyseistä maalausmenetelmää ei meidän saamien tietojen mukaan Faradayn-häkki-ilmiö kiusaa. Myös mikro ampeerien laskeminen alle 40 auttaa asiaan radikaalisti.
Me käytettiin koko päivä kyseisen ongelman pohtimiseen. Kovan pohtimisen ja tietojen keräämisen ohella olin auttamassa muutamaa oppilasta maalaamaan pulverilla kappaleita ja opetin miten Geman corona pistooli olisi hyvä puhdistaa, jotta maalia ei jäisi pistoolin sisälle.
Keskiviikko 23.4.2015
On aamu... ja kaikkien hämmästykseksi se EI alkanut teorialla vaikka parviluokkaan mentiinkin. Kävimme läpi mitä kukin ryhmä oli saanut aikaan eilisen aikana ja mitkä olisi tämän päivän tavoitteet. Meillä hommat jatkui Faradayn-häkki-ilmiön parissa, johon saimme pienen lisätehtävän. Tarkoituksena oli toimia tutorina ryhmälle, jolla oli tehtävänä suihkupuhdistaa ja pulverimaalata moottoripyörän osia. Meidän tutori vastuu oli juuri tuossa maalaus osiossa. Samalla olisimme testanneet miten eri säädöt vaikuttavat maalattavuuteen.
Ennen maalaamista mietimme miten säädöillä voi vaikuttaa Faradayn-häkki-ilmiöön. Tähän kohtaan me saimmekin jo eilen vastauksia. Mikro amppeereita laskemalla maali varautuu vähemmän, jolloin se tarttuukin huonommin kappaleeseen, jolloin maali ei hakeudu läheisimpiin kohtiin, vaan tunkeutuu aivan perille saakka. Tätä tehostaakseen voi kuljetus ilmaa nostaa, jolloin pistooli "ampuu" maalin kauemmaksi. Myös sillä, että maalatessa pidetään maalipistooli mahdollisimman lähellä maalattavaa kappaletta, on edellä mainittujen korjauksien kanssa häkki-ilmiötä heikentävä vaikutus.
Ikävä kyllä pulverimaalaus ryhmä ei kerennyt maalaamaan osia, joten tutorinti jäi meiltä ensikertaan, mutta olihan noita muitakin opiskelijoita, jotka maalasivat pulverilla. Olen jo useampien lähipäivien aikana pyrkinyt siihen, että jos minulla on aikaa, menisin kurkkaamaan onko kukaan maalaamassa pulverilla ja auttaisin jos apua tarvittaisiin tai huomaisin lopputulosta heikentävän asian. Samalla olen yrittänyt opettaa, että aina kun maalaa, käyttää puhtaita koukkuja, kun niitä sieltä kuitenkin löytyy. Myös maalattavien kappaleiden maadoitus on ollut hakusessa monella oppilaalla. Onneksi moni on ottanut neuvosta vaarin ja alkanut kiinnittämään huomiota miten kappaleensa maalaa.
Päivän päätteeksi Jari kertoi meille Pintakillan ja muiden kiltakoulujen historian sekä ennen kotiin lähtöä teimme mulle oikeudet julkaista materiaalia killan Weebly sivuilla. Samalla Jari hiukan opetti miten kyseinen ohjelma oikein toimi.
Olis vihdoin ja viimein taas SE aika kuusta... nimittäin aika mennä KOULUUN!!! Ja niin kuin maa kiertää aurinkoa tai yön jälkeen tulee aina aamu, meidän päivä alkoi teorialla. Teorian aiheena oli erilaiset pintakäsittelymenetelmät. Teoria oli pohjustusta meidän etätehtävään, jossa piti kertoa mitä pintakäsittelymenetelmiä omalla työpaikalla käytetään, miten ne eroavat toisistaan ja miten lopputulos vaikuttaa menetelmän valintaan.
Teorian jälkeen meidät jaettiin ryhmiin. Ryhmän, johon mä kuuluin, oli tarkoitus miettiä Faradayn-häkki-ilmiön vaikutuksia jauhemaalauksessa. Aiheesta löytyi hyvin vähän suomen kielistä materiaalia. Kun oltiin tultu siihen lopputulokseen, että vaikutus on haitallinen ja että se vaikeuttaa maalin tunkeutumista maalattavan kappaleen nurkkiin ja syviin kohtiin, tuntui kysymys yhtä haasteelliselta kuin elämän tarkoituksen pohtiminen. Ryhmässäni oli mukana kaksi herraa Lahdesta, Tomi Lankinen ja Jan Mäkinen. Molemmilla oli todella hyviä näkemyksiä ja kokemuksia aiheesta. Herrat maalaavat esimerkiksi metsäkoneen pyöriä, joissa päivittäisenä ongelmana on juurikin Faradayn-häkki-ilmiö. Automaatilla kun maalaa, ei maali halua kulkeutua vanteen perälle saakka vaan jää vanteen reunoille kasoiksi. Tästä syystä vanteiden sisäosa on paikattava käsin, jotta maalia olisi kaikkialla. Tietenkin vanteen syvyyskin vaikuttaa paljon asiaan ja se, että automaatin pistooleita ei saa menemään vanteen sisään.
Meillä taas törmään häkki-ilmiöön, kun maalaa kappaleita, joiden sisänurkkiin pitää saada maalia. Toiseksi ongelma kohdaksi muodostuu ledi moduulien jäähdytykseen käytettävät heatsinkit, jotka imee modulista itseensä lämmön. Kappaleissa on syvät tuuletusrihlat, joiden väliin on hankala saada maalia. Veljeni kanssa ratkaisimme ongelman niin, että pudotimme mikro ampeerit mahdollisimman alas, ajoimme pistoolia mahdollisimman lähelle kappaletta ja lisäsimme kuljetus ilmaa, jolloin tunkeuma olisi parempi. Tuo ohje on tehonnut sekä heatsinkkien ritilöihin, että muiden kappaleiden sisänurkkiin.
Tämän ongelman ratkaisuakin me kerkesimme pohtimaan. Janilla yhtenä ratkaisuna oli käyttää tribo maalaus menetelmää (kitkaruiskua). Kyseistä maalausmenetelmää ei meidän saamien tietojen mukaan Faradayn-häkki-ilmiö kiusaa. Myös mikro ampeerien laskeminen alle 40 auttaa asiaan radikaalisti.
Me käytettiin koko päivä kyseisen ongelman pohtimiseen. Kovan pohtimisen ja tietojen keräämisen ohella olin auttamassa muutamaa oppilasta maalaamaan pulverilla kappaleita ja opetin miten Geman corona pistooli olisi hyvä puhdistaa, jotta maalia ei jäisi pistoolin sisälle.
Keskiviikko 23.4.2015
On aamu... ja kaikkien hämmästykseksi se EI alkanut teorialla vaikka parviluokkaan mentiinkin. Kävimme läpi mitä kukin ryhmä oli saanut aikaan eilisen aikana ja mitkä olisi tämän päivän tavoitteet. Meillä hommat jatkui Faradayn-häkki-ilmiön parissa, johon saimme pienen lisätehtävän. Tarkoituksena oli toimia tutorina ryhmälle, jolla oli tehtävänä suihkupuhdistaa ja pulverimaalata moottoripyörän osia. Meidän tutori vastuu oli juuri tuossa maalaus osiossa. Samalla olisimme testanneet miten eri säädöt vaikuttavat maalattavuuteen.
Ennen maalaamista mietimme miten säädöillä voi vaikuttaa Faradayn-häkki-ilmiöön. Tähän kohtaan me saimmekin jo eilen vastauksia. Mikro amppeereita laskemalla maali varautuu vähemmän, jolloin se tarttuukin huonommin kappaleeseen, jolloin maali ei hakeudu läheisimpiin kohtiin, vaan tunkeutuu aivan perille saakka. Tätä tehostaakseen voi kuljetus ilmaa nostaa, jolloin pistooli "ampuu" maalin kauemmaksi. Myös sillä, että maalatessa pidetään maalipistooli mahdollisimman lähellä maalattavaa kappaletta, on edellä mainittujen korjauksien kanssa häkki-ilmiötä heikentävä vaikutus.
Ikävä kyllä pulverimaalaus ryhmä ei kerennyt maalaamaan osia, joten tutorinti jäi meiltä ensikertaan, mutta olihan noita muitakin opiskelijoita, jotka maalasivat pulverilla. Olen jo useampien lähipäivien aikana pyrkinyt siihen, että jos minulla on aikaa, menisin kurkkaamaan onko kukaan maalaamassa pulverilla ja auttaisin jos apua tarvittaisiin tai huomaisin lopputulosta heikentävän asian. Samalla olen yrittänyt opettaa, että aina kun maalaa, käyttää puhtaita koukkuja, kun niitä sieltä kuitenkin löytyy. Myös maalattavien kappaleiden maadoitus on ollut hakusessa monella oppilaalla. Onneksi moni on ottanut neuvosta vaarin ja alkanut kiinnittämään huomiota miten kappaleensa maalaa.
Päivän päätteeksi Jari kertoi meille Pintakillan ja muiden kiltakoulujen historian sekä ennen kotiin lähtöä teimme mulle oikeudet julkaista materiaalia killan Weebly sivuilla. Samalla Jari hiukan opetti miten kyseinen ohjelma oikein toimi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)