sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Kotitehtävä nro:10

Kotitehtävä nro:10


Tämän kertaisena kotitehtävänä oli pohtia miten ammattitaitovaatimukset täyttyvät meillä työpaikalla. Käyn ne kohta kohdalta läpi ja kerron miten ne soveltuvat meille.

Tutkinnon suorittaja osaa:

lukea työselostuksia ja ymmärtää jauhemaalausmerkinnät. Ei toteudu meillä, koska maalaamme kaikki tuotteet samoilla ohjeilla, jollei erikseen määrätä ja tällöinkin ohjeet tulevat suullisesti ja kirjallisesti erikseen selitettynä, ei piirrustuksiin merkittyinä.

- tehdä suojaukset pinnoille, joita ei maalata. Toteutuu. Meillä maalataan tuotteita, joissa on kohtia joihin ei missään nimessä saa mennä maalia. Suojaus tapahtuu tulpilla, teipeillä ja levyillä.

- esikäsitellä jauhemaalattavat kappaleet. Toteutuu. Jokainen maalattava kappale vähintään pestään. Pesu on osa maalauslinjaa, joten kappaleita ei erikseen tarvitse pestä. Joihinkin kappaleisiin on tehtävä alustava rasvanpoisto ennen pesuun menoa, jotta lopputulos olisi puhdas.

- valmistaa maalattaville kappaleille sopivat ripustimet ja huoltaa niitä. Toteutuu. Yksinkertaisten ripustuskoukkujen lisäksi meillä on käytössä useampi maalaus henkari ja ripustin, jotka vaativat jos ei nyt jatkuvaa, niin ainakin viikoittaista huoltoa. Samalla kannustamme jatkuvasti miettimään parempia ripustus tapoja.

- ripustaa jauhemaalattavat tuotteet. Toteutuu. Maalarille kuuluu maalaamisen lisäksi ripustajan auttaminen aina kun mahdollista.

-valita oikeat jauhemaalityypit ja laitteet työstettävän kohteen mukaan. Toteutuu. Meillä on päävärin lisäksi käytössä viisi muuta väriä ja kaikkia värejä ei koskaan maalata automaatilla. Lisäksi, jos maalattava erä on pieni, on tehokkaampaa maalata kappaleet käsin kun automaatilla.

- tarkastaa tuotteen pinnan kelvollisuuden jauhemaalaukseen. Toteutuu. Osa maalattavista tuotteista on painosorvattuja tai syvävedettyjä. Kun tällaiset kappaleet ovat olleet kauan varastossa, on työstönesteestä haihtunut kaikki neste, jolloin kappaletta ei voida maalata ilman erillistä rasvanpoistoa, koska pesu ei välttämättä jäämiä poista. Valukappaleissa voi olla ylimääräisiä koloja tai muita huokosia, jotka muuttavat kappaleen ominaisuuksia, silloin ei tällaista kappaletta voi käyttää valaisimissa. Myös pesusta tulevia kappaleita pitää tarkkailla, koska jos pinta ei ole puhdas tai vesifilmi ei ole peittävä, ei pinnan vaadittu kestävyys toteudu.

- käyttää jauhemaalauksessa tarvittavia laitteita. Toteutuu. Kun automaatilla maalataan, täytyy osata säätää maalin määrää, vaihtaa ohjelmaa ja esimerkiksi hienosäätää ohjelmaa. Kun käsin maalaa kappaletta, täytyy laitetta osata säätää ja esimerkiksi puhdistaa niin, ettei sinne jää maalijäämiä.

- jauhemaalauksen käsiruiskutuksen. Toteutuu. Meillä on tuotteita, joita ei automaatilla saa täydellisesti maalattua sekä tuotteita, jotka maalataan ainoastaan käsin. Jos tiettyä väriä vaativia kappaleita on vähän, on kannattavampaa maalata ne käsin kuin automaatilla.

- tehdä jauhemaalauslaitteiston puhdistukset ja käyttöhuollot. Toteutuu. Aina kun jauhemaalauspistoolilla, joka on tarkoitettu muille väreille kuin teollisuudelle, on maalattu, täytyy se puhdistaa, jotta se on käyttökunnossa seuraavalle kerralle. Puhdistamme myös automaattikaapin joka maalauskerran jälkeen, jotta kaapin puhdistus olisi nopeampaa ja jotta seuraavalla maalauskerralla jos tarve vaatisi, ei ensimmäisessä värin vaihdossa kulu paljoa aikaa. Käyttöhuollon tarvetta arviodaan kokoajan kun maalataan, ja toteutetaan kun tarve sen vaatii.

- korjata jauhemaalauslaitteisiin liittyvät pienet viat. Toteutuu. Puhdistusta ja käyttöhuoltoa tehdessä laitteita tarkkaillaan isompia vikoja silmällä pitäen, samalla jos suuttimen tai elektronin vaihto ei esimerkiksi auta, täytyy maalarin tietää mikä muu asia vaikuttaa maalin liikkuvuuteen pistooleissa.

- vaihtaa värijauheen jauhemaalauslaitteistoon. Toteutuu. Meillä maalataan kaiken kaikkiaan neljää eri väriä automaatilla, joten värin vaihtoja on.

- tunnistaa jauhemaalaukseen liittyvien laitteiden toimintahäiriöt. Toteutuu. Vikatilanteessa huoltomiehen saaminen paikalle voi kestää päiviä, joten olemme opetelleet huoltamaan laitteita, joita lain mukaan saamme huoltaa. Itse tehtävät huollot on käyty läpi ammattilaisen kanssa, jos kyseessä on ollut vähääkään erikoisempi ongelma.

- huolehtia jauhemaalauksessa käytettävän paineilman laadusta ja maalausolosuhteista. Toteutuu. Maalaamosta löytyy kolme nesteen erotinta jotka pitävät huolen, ettei maalaamossa käytettävä paineilma ole likaista. Viikkohuollon yhteydessä jokainen suodatin tarkistetaan ja jos nestettä on päässyt toiselle suodattimelle asti määrättyä määrää enemmän, aletaan erinäisiin jatkotoimenpiteisiin, jottei nestettä pääsisi tästä pidemmälle. Maalausolosuhteista huolehditaan säännöllisellä siivoamisella.

- tarkistaa valmiit tuotteet visuaalisesti. Toteutuu. Ripustajan ja maalarin tehtäviin kuuluu tarkkailla jatkuvasti linjalta pois otettavia kappaleita.

- tehdä laadunvarmistamiseen liittyvät tartunta- ja kalvonpaksuusmittaukset. Toteutuu. Maalatuille kappaleille suoritetaan pistokoemaisesti kalvonpaksuusmittaus kalvonpaksuusmittarilla sekä tartuntakoe hilaristikkokokeella.

- pakata valmiit tuotteet vastaanottajan vaatimusten mukaisesti. Toteutuu. Meillä valmiiden kappaleiden vastaanottajana ovat loppukasaajat ja liimarit. Olemme sopineet yhdessä miten erilaiset maalatut kappaleet pakataan niin, että niiden kuljetus ja käsittely olisi mahdollisimman vaivatonta.

- korjata jauhemaalausvirheitä. Toteutuu. Pyrimme siihen, että jos kappaleen suinkin voi maalata uudestaan niin se myös maalataan. Joskus pelkkä uudelleen maalaus riittää, mutta on kertoja jolloin kappaleesta joutuu hiomalla poistamaan maalattua kerrosta, jotta materiaalissa olevat virheet/ongelmat saadaan poistettua niin, että uudelleen maalaus on mahdollista.

- toimia jauhemaalaamossa yleisten työturvallisuusmääräysten mukaisesti. Toteutuu. Pidämme huolen, että maalarilla on henkilökohtainen hengityssuojain sekä turvakengät, suojavaatteet ja kuulosuojaimet. Kerromme myös missä asioissa ja paikoissa täytyy kiinnittää huomiota omaan työturvallisuutteen.

- huolehtia työpaikkansa siisteydestä ja järjestyksestä niin, että ei aiheuta tarpeetonta vaaraa itselleen tai kanssatyöntekijöille. Toteutuu. Perusteellinen siivous kuuluu viikkohuoltoon, mutta aina töiden lomassa ja päivän päätyttyä järjestelemme ja siivoamme paikat niin, että seuraavana maalauskertana ei lika tai ylimääräiset tavarat aiheuta minkäänlaista ongelmaa työn sujuvaan toteuttamiseen.

- huolehtia jauhemaalauksessa syntyvien jätteiden lajittelusta. Toteutuu. Ainoa erillistä huomiota tarvitseva jäte on maalijäte, jonka me keräämme erikseen sille tarkoittetuihin suljettaviin tynnyreihin.

- suojautua oikein terveydelle haitallisilta aineilta. Toteutuu. Henkilökohtaisen hengitys suojaimen sekä työvaatteiden lisäksi jos maalari joutuu käsittelemään erilaisia kemikaaleja, on meillä niihin tarkoitetut silmäsuojaimet ja hanskat.

- käyttää työkykyä ylläpitäviä työskentelytapoja. Toteutuu. Meillä käy töissä kerran vuodessa työterveyden huollosta fysioterapeutti, joka opasta meille mitä asentoja ja liikkeitä meidän kuuluu välttää ja miten asioita kannattaa tehdä. Häneltä tulleiden oppien perusteella ohjeistamme uusia niin, ettei paikat hajoa. Tottakai huomioimme ihan perusohjeetkin eli ei nosteta selällä ja vältetään pitkään toistuvaa samaa liikettä.

9-10.12.2015 Lähiopetuspäivät.

Keskiviikko 9.12.2015


Nonniin ja kuten arvata  saattaa oli taas aika LÄHIPÄIVIEN!!!!!!!!! Aamu aloitettiin parviluokassa. Ensimmäisenä käytiin läpi tulevien päivien hommat. Hommaksi tuli struktuuri pinnan maalaminen.
Päivän haasteena oli se, että meille ei annettu yhtään suoria vastauksia vaan meille kerrottiin vain ne asiat, jotka kysyttiin. Täytyi siis pohtia ne oikeat kysymykset, jotta sai kaiken tarpeellisen tiedon. Tämä kuvailee tilannetta kun asiakas tulee maalarin luokse kappaleen kanssa ja sanoo, "että tämä täytyy maalata... ja mahdollisimman pian". Tai jos kappaleella ei siinä vaiheessa ole kiire niin kohta voipi olla.
Maalarin täytyy itse osata kerätä tarvittava tieto, miten kappale saadaan maalattua niin, että asiakas sen hyväksyy. Tästä syystä meillekkään ei kerrottu mitään mitä ei osattu kysyä.
Maalarilta vaaditaan muutakin kuin pelkkää maalaustaitoa. Maalarin olisi hyvä osata laskea kappaleen kustannusarvio, eli kuinka paljon aikaa ja materiaaleja kappaleeseen uppoaa. Tällä tavalla asiakkaalle voidaan tehdä hinta arvio, jonka perusteella asiakas päättää jääkö kappale maalattavaksi vaiko ei.
Kun työn tekemisestä on sovittu, kannattaa siitä aina tehdä erillinen sopimus, jossa näkyy hinta, haettava laatu, käytettävä aika ja esim maksutapa.
Jos työn aikana tulee epäselvyyksiä puolin jos toisin, on sopimus jossa on kaikki asiat kirjoitettu puhtaaksi.

No hommaksi tuli tällainen (alunperin Rikun piti auttaa mutta sillä oli omia hommia). Tämä on muistisairaan ihmisen tabletin kansi, johon piti maalata struktuuripinta parantamaan otetta. Pinnan sävyksi tuli RAL-9003. 
Mun lisäksi toinen ryhmä alkoi maalaamaan näitä ja päätettiin, että ollaan kilpailevia yrityksiä joten kaikki tehtiin niin ettei tietoja jaettu. Kaiken kaikkiaan näitä piti saada viisi kappaletta asiakkaalle seuraavaksi päiväksi, joten kilpailija otti viisi kehystä ja minä otin kolme kehystä maalattavaksi. 
Homma alkoi sillä, että pinnat puhdistettiin liukkarilla, jonka jälkeen pinnat hiottiin 400 hiekkapaperilla mataksi, tai jos kehys oli jo aikasemmin maalattu hiottiin epätasaiset kohdat (valumat tai liat) pois pinnasta.


Kun kappaleet oli hiottu ripustin ne maalaustelineeseen. Olisin laittanut pöydälle mutta eipä niitä ollut yhtään ylimääräistä jäljellä. Ripustamisen jälkeen puhdistin kappaleet ensin paineilmalla suurimmasta pölystä ja sitten vielä lopuksi pyyhin niistä liinalla varovasti  lopun irtoavan pölyn. Pyyhkimisen kanssa täytyi olla varovainen, ettei hinkkaa liikaa ja saa pintaan aikaiseksi staattista sähköä. Tämä hankaloittaa kappaleen maalaamista.

Ensimmäisenä aineena pintaan tuli tartunta pohjamaali, joka on nimenomaan tarkoitettu muovin maalaamiseen. Ei tarvi erikseen levittää ensin tartuntaa ja sitten pohjamaalia.

Sitten oli itse maalin vuoro. Struktuuripintaan saatiin DuPointin lisäaineella AK117. Lisä aine oli vanhaa, joten käyttöteknistätiedotetta ei kyseiseen aineeseen löytynyt mistään, onneksi Juha osasi neuvoa mitä piti tehdä. Juhan ystävällisellä opastuksella sain maalin sekoitettua. Maalattavaa pintaa oli noin 1,8m2 joten maalia sekoitettiin 3dl (Juha laski siihen mukaan amatöörin maalin lutraus varan, eli mulle täydellisen määrän).


Sitten väri pintaan. Juhan neuvo oli, että kaksi kerrosta maalia ja välissä 10-15min kuivuminen. Maali oli suorakiilto sävy eli akryyli maali. Struktuurin päälle ei yleensä ruiskuteta lakkaa, koska lakasta katoaa kiilto.


Yritin yllättää Marikaa vaikealla kysymyksellä ja kuvata ilme mutta itse varmuus tilanteessa kun tilanteessa ei horju...


Kun kannet oli maalattu Juha kertasi mulle ruiskuun liittyvän tärkeimmän asian... eli sen pesun. Onnistuin kippaamaan kannusta maalit lattialle ja siinä samassa hötäkässä tiputtaan ruiskunkin vielä lattialle, joten Juha laittoi mut hinkkaamaan ruiskun oikein kunnolla. Kun luulin, että työ on valmis onnistuin tiputtaan vielä neulan lattialle... ja eikun hinkkaamaan lisää ruiskua... Joku vois harmistua asiasta mutta itseeni se enemmänkin nauratti.

Torstai 10.12.2015

Tänään mukaan tuli perustutkintolaiset. Koko porukka kokoontui ensimmäiseksi parviluokkaan, jossa käytiin läpi päivän... mikäs muukaan kuin teoria. Aiheena oli työergonomia ja teoria koski työtutkahanketta, joka oltiin käyty aikaisemmin keväällä läpi (toinen linkki on jo aikaisemmin aihetta käsittelevään blogi päivitykseen).
Asia, joka oli pakko kerrata tässä on se, että siisteys on työtehokkuuden ja jopa ergonomian kannalta tärkeää.
Ergonomian ja kahvitauon jälkeen jauhemaalarit kokoontuivat uudestaan parvi luokkaan, jossa käytiin läpi jauhemaalien maalausjärjestelmät by Teknos. Näistä selosteista saa selville mitä maaleja ja kuinka monta kerrosta täytyy käyttää, jotta maalattu pinta saavuttaa tietyn rasitusluokan. Tämä taulukko ei ole suoraan verrannollinen metallituotemaalaukseen, mutta antaa kuitenkin osviittaa.

Teorian jälkeen siirryttiin hallin puolelle, jossa hommana oli maalata uudestaan eilen maalatut kannet. Kannet, jotka olin keskiviikkona maalannut ei onnistunut, koska maalikalvo oli liian paksu. Pintaan ei ollut muodustunut ollenkaan struktuuria ja siellä täällä oli haihdutus rakkuloita. Tavoitteena oli saada asiakkaalle viisi kantta. Tälläkertaa Matti ja Satu oli samassa tiimissä, joten saatiin nopeammin tehtyä. Kansien seasta valittiin kaikki ehjät ja toistettiin samat asiat kuin eilen ainoina poikkeuksina ne, että nyt pohjaan ei tarvinnut levittää tartunta pohjamaalia ja struktuuri tehtiin uudemmalla kemikaalilla DuPontin AU 179. Maalattavaksi saatiin seitsemän kappaletta, joista jokainen pääsi maalaamaan muutaman. 

Keskiviikon ja torstain maalaustehtävien erona oli se, että torstaina tiesi mitä teki ja osasi joitakin sudenkuoppia välttää.
Keskiviikon suurin ongelma oli se, että aloin kilpailla toisen tiimin kanssa, jolloin emme jakaneet tietoja toistemme kanssa vaan minä ja kilpaileva tiimi teimme pahimmillaan molemmat samat virheet, jotka olisi voinut välttää kommunikoinnilla kokonaan. Myös kuvitteellinen kiire aiheutti hätäilyä, joka olisi vältetty kun olisi käyttänyt vähän aikaa suunnitteluun.

Mitä siis tästä opimme... kommunikoi, suunnittele, äläkä hätäile, sillä jos on aikaa tehdä sama asia kahteen kertaan huonosti, pitäisi olla myös aikaa tehdä asia kerran kunnollakin.