Ensimmäiseksi kotitehtäväksi meille tuli miettiä mitä hiljaisen tiedon esityksen mukaisia toimintoja löysimme omasta tai toisen maalausvideosta.
Kotitehtävä oli hyvinkin haastava minulle, koska en ollut koskaan kunnolla maalannut HVLP-ruiskulla, täten minulta puuttui kokemus siitä, mikä on hiljaista tietoa ja mikä ei. Näiden 10 videon perusteella, jotka torstaina kuvasimme, huomasin ainakin sen, että kokemus tuo varmuutta. Ne, jotka olivat maalanneet enemmän olivat rauhallisempia mutta tehokkaampia, tarkempia ja huolellisempia. Olin kuulevinani, että maalaustyylistä pystyi sanomaan oliko auto maalari, teollinen maalari ja maalasiko korkkarilla vai HVLP-ruiskulla. Näillä kokeneilla maalareilla oli pieniä nyansseja tyyleissään. Jotkut maalarit kallisti ruiskua erilailla reunoissa kun toiset, jotta maalia ei turhaa ruiskutettaisi ohi kappaleesta, vaan kaikki jäisi maalattavaan pintaan. Toiset maalarit taas päästivät liipasimesta kappaleen reunojen ulkopuolella juuri niin vähän että maalin tulo lakkasi mutta ruisku päästi silti ilmaa lävitseen. Joillakin maalareilla liike oli hyvin sulavaa ja harkittua, kun taas toisilla liikkeet olivat jokseenkin "kulmikasta" mutta tehokasta. Jos olisin katsellut videoita pidempään olisin ehkä erottanut sieltä jotain muutakin, mutta nyt ainakin huomasin nämä. Oli siis ehkä väärin sanoa, että aihe olisi ollut hankala vaikkei siitä omasta mielestä tarpeeksi tiedäkään.
maanantai 29. syyskuuta 2014
17-18.9.2014 Lähiopetuspäivät
Keskiviikko 17.9.2014
Jaahas, taas oltiin päästy koulun penkille. Tämän päivän aiheena oli hiljainen tieto. Itse olin ollut kyseisellä luennolla jo aikaisemmin, mutta nyt osallistuinkin luennolle ammattitutkintolaisen näkökulmasta. Hiljaisen tiedon punainen lanka on, että me tiedämme enemmän kun pystymme artikuloimaan. Se on tietoa, joka on tiedostamatta sisältynyt meidän tekemiseemme. Se on joko opittua tai havaittua tietoa tai tekemistä, jonka tekee niin automaattisesti, että sen huomaa itse vaan kuvaamalla omaa tekemistään. On myös tiedostettua hiljaista tietoa, joka on työntekijän tiedossa, mutta sitä ei ole kirjoitettu mihinkään työohjeisiin. Tällainen tieto kulkee tekijältä toiselle, tai tämä olisi ainakin toivottavaa, mutta kaikki eivät halua tietojansa eteenpäin kertoa, vaan panttaavat sitä loppuun asti. Tämän takia joutuu uusi työntekijä "keksimään pyörän uudestaan" eli tekemään samat virheet, jolloin tehokkuus kärsii. Tietonsa panttaajan täytyisi ymmärtää, että vaikka tiedot kerrotaan eteenpäin vaan tekijä itse osaa hyväksi käyttää opittua ja havaittua tietoa. Luennon ja ruokkiksen jälkeen me testasimme hiljaista tietoa käytännössä. Jokainen sai maalata puolet noin neliön levystä ja maalaus kuvattiin. Kun kaikki oli maalannut puolikkaan peltinsä, kävimme läpi maalaus videot. Huomasin heti omassa videossani virheitä, mutta mitään hiljaista tietoa ei sieltä löytynyt, tämä voi johtua siitä että en ole itse maalannut HVLP-ruiskulla juuri yhtään. Loppu pohdinta omastani sekä muiden videoista löytyy kotitehtävästäni. Ennen päivän lopettamista teimme vielä ryhmätyön, jossa pohdimme maalausvideoita ruiskutus asennon, nopeuden ja materiaalin käytön kannalta. Tulimme Rikun ja Henryn kanssa siihen lopputulokseen. että kaikkien videoissa olisimme voineet maalata lähempää kappaletta, täten liikkuttaa ruiskua nopeammin. jolloin maalia kuluisi vähemmän eli kappale olisi tullut maalattua nopeammin ja vähemmällä maalilla, siis olisi ollut tuotannollisesti tehokasta.
Torstai 18.9.2014
Noniin noniin... tänään meillä oli aiheena työoikeus. Aihe oli niin hevi, että en sitä tässä rupea milläänlailla tiivistämään vaan ohjaan blogini lukijan suoraan finlexin sivuille tutustumaan aiheeseen. Vaikka aihe oli raskas, päivän aikana puheenaiheet liikkuivat potkujen antamisesta aina luokassa olevien tuolien säätämiseen.
Jaahas, taas oltiin päästy koulun penkille. Tämän päivän aiheena oli hiljainen tieto. Itse olin ollut kyseisellä luennolla jo aikaisemmin, mutta nyt osallistuinkin luennolle ammattitutkintolaisen näkökulmasta. Hiljaisen tiedon punainen lanka on, että me tiedämme enemmän kun pystymme artikuloimaan. Se on tietoa, joka on tiedostamatta sisältynyt meidän tekemiseemme. Se on joko opittua tai havaittua tietoa tai tekemistä, jonka tekee niin automaattisesti, että sen huomaa itse vaan kuvaamalla omaa tekemistään. On myös tiedostettua hiljaista tietoa, joka on työntekijän tiedossa, mutta sitä ei ole kirjoitettu mihinkään työohjeisiin. Tällainen tieto kulkee tekijältä toiselle, tai tämä olisi ainakin toivottavaa, mutta kaikki eivät halua tietojansa eteenpäin kertoa, vaan panttaavat sitä loppuun asti. Tämän takia joutuu uusi työntekijä "keksimään pyörän uudestaan" eli tekemään samat virheet, jolloin tehokkuus kärsii. Tietonsa panttaajan täytyisi ymmärtää, että vaikka tiedot kerrotaan eteenpäin vaan tekijä itse osaa hyväksi käyttää opittua ja havaittua tietoa. Luennon ja ruokkiksen jälkeen me testasimme hiljaista tietoa käytännössä. Jokainen sai maalata puolet noin neliön levystä ja maalaus kuvattiin. Kun kaikki oli maalannut puolikkaan peltinsä, kävimme läpi maalaus videot. Huomasin heti omassa videossani virheitä, mutta mitään hiljaista tietoa ei sieltä löytynyt, tämä voi johtua siitä että en ole itse maalannut HVLP-ruiskulla juuri yhtään. Loppu pohdinta omastani sekä muiden videoista löytyy kotitehtävästäni. Ennen päivän lopettamista teimme vielä ryhmätyön, jossa pohdimme maalausvideoita ruiskutus asennon, nopeuden ja materiaalin käytön kannalta. Tulimme Rikun ja Henryn kanssa siihen lopputulokseen. että kaikkien videoissa olisimme voineet maalata lähempää kappaletta, täten liikkuttaa ruiskua nopeammin. jolloin maalia kuluisi vähemmän eli kappale olisi tullut maalattua nopeammin ja vähemmällä maalilla, siis olisi ollut tuotannollisesti tehokasta.
Torstai 18.9.2014
Noniin noniin... tänään meillä oli aiheena työoikeus. Aihe oli niin hevi, että en sitä tässä rupea milläänlailla tiivistämään vaan ohjaan blogini lukijan suoraan finlexin sivuille tutustumaan aiheeseen. Vaikka aihe oli raskas, päivän aikana puheenaiheet liikkuivat potkujen antamisesta aina luokassa olevien tuolien säätämiseen.
maanantai 1. syyskuuta 2014
21-22.8.2014 Lähiopetuspäivät
Back to school
Torstai 21.8.2014
Jaahas, taas ollaan koulussa.... jo oli aikakin. Elikkä nyt ollaan opiskelemassa teollisenpintakäsittelyn ammattitutkintoa.
Torstai alkoi tutustumisella uusiin opiskelijoihin ja koulun sääntöihin. Jari piti meille pienen tsemppauspuheen koulun aloittamisesta. Vaikka itse olin samanlaisen puheen kuullut myös aikasemman koulutuksen alussa, oli puheella samanlainen vaikutus kuin silloinkin, ryhti parani ja kiilto silmissä lisääntyi, olen ammattilainen ja ylpeä siitä, ajattelin. Oli mahtavaa huomata kuinka helposti itsellensä välillä epämiellyttäväänkin työhön saa lisää kiinnostusta vaan sillä, kun joku vähän rohkaisee ja näyttää oikean suunnan mitä ja miten asiat pitäisi tehdä.
Kahvin jälkeen oli meillä ammattiopiskelijoille suunniteltu pieni tehtävä. Henryllä oli mukana työpaikallaan käyttämä likainen HVLP-ruisku, joka piti puhdistaa ja testata, että ruisku toimii. Toivomuksena oli myös, että jos mahdollista niin ruisku toimisi vieläpä paremmin kuin koululle tuotaessa. Kuvia ja sen parempaa selostusta ei mun blogista löydy, koska kaikki tarvittava tieto meni Henrylle, mutta hänen blogistaan pitäisi löytyä aikas kattavat selitykset ja kuvat ruiskun huollosta ja muutama videokin testaus maalauksesta. Kun ruisku oli putsattu, kasattu, testattu, putsattu ja kasattu vielä uudestaan niin meidän päivä oli pulkassa.
Perjantai 22.8.2014
Noniin noniin uusi päivä, uudet kujeet. Aamu alkoi sosiaalisen median kasvatuksella. Käytiin läpi mitä kaikkea sosiaalisessa mediassa voi julkaista ja mitä ei. Oma mielipiteeni asiaan on se, että kaikki mihin kehtaa oman nimensä ja kuvansa laittaa voi julkaista. Puhuttiin myös siitä, että ennen kun kenenkään blogia tai muuta julkaisua voi kommentioda kannattaa asiaan paneutua kunnolla ja lukea kyseinen blogi tai julkaisu. Puhetta oli myös siitä, että jos omaan blogiin lainaa tekstiä jostain muualta pitää alkuperäinen lähde ilmoittaa joko tekstissä tai lähdeluettelossa. Viimeisenä meitä muistutettiin myös siitä kuinka suuri vaikutus sosiaalisella medialla oikein on, niin hyvässä kuin pahassa. Ennen ruokkista käytiin läpi vielä koulun pelastussuunnitelma. Ruokkiksen jälkeen meikäläinen sai ylennyksen. Sain valkoiset haalarit ja musta tuli tutor oppilas, hyvä minä. Tästä eteenpäin harmaa haalariset voi tulla kysymään multa neuvoa ja apua, kamalan suuri vastuu... No enköhän mä pärjää.
Loppu päivä meillä menikin Henryn ruiskun testailuun, kun Jani antoi meille ensin vähän verbaalista opetusta ja Jari käytännön opetusta, miten saataisiin edellisenä päivänä maalatusta levyn pinnasta parempi ja ilman raitoja. Tämän työn tarkemmat tiedot kuvineen pitäisi löytyä Henryn blogista.
Vielä ennen kotiin lähtöä tehtiin henkilökohtaistaminen.
Torstai 21.8.2014
Jaahas, taas ollaan koulussa.... jo oli aikakin. Elikkä nyt ollaan opiskelemassa teollisenpintakäsittelyn ammattitutkintoa.
Torstai alkoi tutustumisella uusiin opiskelijoihin ja koulun sääntöihin. Jari piti meille pienen tsemppauspuheen koulun aloittamisesta. Vaikka itse olin samanlaisen puheen kuullut myös aikasemman koulutuksen alussa, oli puheella samanlainen vaikutus kuin silloinkin, ryhti parani ja kiilto silmissä lisääntyi, olen ammattilainen ja ylpeä siitä, ajattelin. Oli mahtavaa huomata kuinka helposti itsellensä välillä epämiellyttäväänkin työhön saa lisää kiinnostusta vaan sillä, kun joku vähän rohkaisee ja näyttää oikean suunnan mitä ja miten asiat pitäisi tehdä.
Kahvin jälkeen oli meillä ammattiopiskelijoille suunniteltu pieni tehtävä. Henryllä oli mukana työpaikallaan käyttämä likainen HVLP-ruisku, joka piti puhdistaa ja testata, että ruisku toimii. Toivomuksena oli myös, että jos mahdollista niin ruisku toimisi vieläpä paremmin kuin koululle tuotaessa. Kuvia ja sen parempaa selostusta ei mun blogista löydy, koska kaikki tarvittava tieto meni Henrylle, mutta hänen blogistaan pitäisi löytyä aikas kattavat selitykset ja kuvat ruiskun huollosta ja muutama videokin testaus maalauksesta. Kun ruisku oli putsattu, kasattu, testattu, putsattu ja kasattu vielä uudestaan niin meidän päivä oli pulkassa.
Perjantai 22.8.2014
Noniin noniin uusi päivä, uudet kujeet. Aamu alkoi sosiaalisen median kasvatuksella. Käytiin läpi mitä kaikkea sosiaalisessa mediassa voi julkaista ja mitä ei. Oma mielipiteeni asiaan on se, että kaikki mihin kehtaa oman nimensä ja kuvansa laittaa voi julkaista. Puhuttiin myös siitä, että ennen kun kenenkään blogia tai muuta julkaisua voi kommentioda kannattaa asiaan paneutua kunnolla ja lukea kyseinen blogi tai julkaisu. Puhetta oli myös siitä, että jos omaan blogiin lainaa tekstiä jostain muualta pitää alkuperäinen lähde ilmoittaa joko tekstissä tai lähdeluettelossa. Viimeisenä meitä muistutettiin myös siitä kuinka suuri vaikutus sosiaalisella medialla oikein on, niin hyvässä kuin pahassa. Ennen ruokkista käytiin läpi vielä koulun pelastussuunnitelma. Ruokkiksen jälkeen meikäläinen sai ylennyksen. Sain valkoiset haalarit ja musta tuli tutor oppilas, hyvä minä. Tästä eteenpäin harmaa haalariset voi tulla kysymään multa neuvoa ja apua, kamalan suuri vastuu... No enköhän mä pärjää.
 |
| Valkoisten haalarien onnellinen omistaja. |
Vielä ennen kotiin lähtöä tehtiin henkilökohtaistaminen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)